Uutta kilpirauhasalalta

Kilpirauhasen syöpä

Kilpirauhasen kyhmyistä on hyvänlaatuisia n. 95%. Noin 5% on erilaisia kilpirauhassyöpiä. Näistä noin 80% kehittyy kilpirauhassoluista. Väestössä esiintyvyys on pidetty olevan n. 1% syövistä. Riippuen tutkimusmenetelmästä kilpirauhassyövän esiintyminen väestössä voi kuitenkin olla jopa 30%. Nykyaikaisten ultraäänilaitteiden avulla voidaan löytää hyvin pieniä kasvaimia. Herättää tällöin kysymyksiä, kannattaako ollenkaan ruveta etsimään näin pieniä syöpäkasvaimia. Aiheuttaako tämä turhia huolia ihmisille? Missä vaiheessa ruvetaan hoitamaan kilpirauhasen syöpä, onko vain haittaa siitä, että se todetaan varhain? Kilpirauhasen syövän esiintyvyys nousee nopeasti kaikissa Euroopan maissa. Euroopan kilpirauhaslääkäriyhdistys ETA yrittää kehittää käypä hoito suosituksia, jotta voidaan mahdollisimman turvallisesti tutkia ja hoitaa taudit potilaitten hyväksi. ATA eli Amerikan kilpirauhaslääkäriliiton tutkimus- ja hoitolinjat eroavat jonkin verran eurooppalaisten hoidoista. Kahden viime vuoden kansainvälisissä kilpirauhaskonferensseissa teemasta on pidetty seminaareja ja yritetään saada yhteiset hoitolinjat koko maailmassa.
Aikaisemmin kilpirauhassyöpiä löydettiin yleensä myöhemmässä vaiheessa kuin nykypäivänä, tämä vaati erilaisia toimenpiteitä.

Kolme pääasiaa on muuttunut kilpirauhassyövän alalla:

1. Ultraäänilaitteet, joilla löydetään hyvin pieniä kasvaimia, 2. Tyreoglobuliinin mittausmenetelmä, joka on aiempaa herkempi, 3. rhTSH:n käyttö

Jos kyhmy löytyy kilpirauhasesta, sitä tutkitaan. On muutamia tekijöitä jotka lisäävät riskiä, että kyhmyssä voisi olla syöpä: Suvussa esiintyvä kilpirauhassyöpä, altistuminen säteilyyn lapsuudessa, käheys, kova epätasainen kyhmy, kiinni ympärsitöön, imusolmukkeita kaulassa kyhmyn puolella. Kun kyhmy on palpoitu sormilla, seuraava askel on ultraäänitutkimus. Jos kyseessä on epäiltävä kyhmy, niin röntgenlääkäri, joka tekee UÄ-tutkimuksen, voi kuvan perusteella samalla kerralla UÄ-ohjauksessa ottaa ohutneulanäytteen. Pahanlaatuisuuteen viittaa matala echo, mikrokalkkia, epätasaiset reunat, kyhmyn sisäiset verisuonet, suurentuneet paikalliset imusolmukkeet. Jos kyhmy on alle 1 cm, eurooppalaiset eivät pidä ohutneulanäytettä vielä välttämättömänä, koska jos kyhmy on hyvin pieni, niin neula voi helposti mennä viereen. Voidaan 6-12 kuukauden kuluttua tehdä uusi ultraäänitutkimus ja katsoa, onko kyhmy kasvanut.
Laboratorioarvoista ei ole suurempaa hyötyä kilpirauhassyövän diagnostiikassa, mutta kyhmyn toteamishetkellä voidaan ottaa seuraavia kokeita: TSH, T4V, (T3V), TPO-VA, Tygl-VA ja kalsitoniini. Koholla oleva kalsitoniini viittaa medullaariseen kilpirauhassyöpään. Jos TSH on hyvin matala, tämä voi viitata siihen, että kyseessä on liikatoimiva kyhmystruuma. Aiemmin pidettiin liikatoimivia kyhmyjä aina hyvänlaatuisina, mutta muutamassa prosentissa näissäkin esiintyä olla pahanlaatuisuutta. Jos TSH on matala, voidaan tehdä radiokuvaus, jotta nähdään onko kyseessä liikatoimiva struumakyhmy.

Kilpirauhassyövässä poistetaan kilpirauhanen lähes kokonaan, jos ei ole kyseessä alle 1 cm sattumalta löydetty kilpirauhassyöpäkasvain, ns. insidentalooma. Kilpirauhasleikkauksen komplikaatiot ovat olleet äänihermovamma ja lisäkilpirauhasten vaurio. Jos leikkaava kirurgi on kokenut, niin riski on pieni. Ollaan nyt Pohjoismaissa kehittämässä kilpirauhaskirurgin erikoisalaa. Lisäkilpirauhasvammassa veren kalsium laskee, mutta se korjaantuu usein n kolmen kuukauden sisällä. Kalsiumpuutetta hoidetaan kalsiumtableteilla ja D-vitamiinilla.

Leikkauksen jälkeen voidaan loput kilpirauhaskudoksesta hävittää radiojodilla. Raskaus suljetaan pois. Nainen voi turvallisesti tulla raskaaksi 6 kuukauden jälkeen, miehelle suositellaan 4 kuukauden tauko. Sen jälkeen pidetään TSH matalana, jotta kilpirauhaskudosta ei viritetä kasvamaan. TSH pidetään matalana tyroksiinin avulla.
Erotetaan ns. korkean ja matalan riskin potilaita.
Matalan riskin potilailla ei tarvitse pitää TSH mittaamattomana, vaan se pidetään matalalla normaalialueella eli noin  0.5 - 1.0 mU/l tasolla. Tämä eroaa aikaisemmista suosituksista.
Korkean riskin potilailla, joilla tauti on saatu pois ensi hoitovaiheen yhteydessä TSH pidetään alle 0,1 mU/l  5 vuotta.
Jos syöpää ei ole saatu kokonaan pois, eli jos tyreoglobuliini pysyy liian korkeana, niin tyroksiinilla pidetään jatkuvasti TSH vaimennettuna alle 0,1 mU/l.
Tyroksiini otetaan aamulla tyhjään vatsaan, aamiaista syödään vasta 20 - 30 minuutin päästä.
Seuranta jatkuu koko elämän. Kaulan UÄ, S-Tg ja T3V ovat tärkeimmät seurantakokeet. Korkean riskin potilaita seurataan myös radiojodikartoituksella.

 Korkean riskin potilaalla halutaan saada mahdollista Tg esiin saattamalla TSH yli 30 tasolle. Tämä voidaan tehdä kahdella tavalla: 1. Jätetään tyroksiini pois 4-5 viikkoa, silloin TSH nousee.
2. Annetaan TSH- injektio (rhTSH eli Thyrogen) kahtena peräkkäisenä päivänä, sitten tehdään radiojodikartoitus ja mitataan S-Tg.
Elämänlaatututkimuksia on tehty tyroksiinitauon aikana ja verrattu näihin potilaisiin, jotka ovat saaneet rhTSH. Tyroksiinitauko on todettu olevan haitallisempi potilaalle. Päivittäiset elintoiminnot ja potilaan aktiviteetti vähenee tyroksiinitauon aikana, esiintyy masentuneisuutta ja muita neuropsykiatrisia haittavaikutuksia sekä  myös sydämelle negatiivisia vaikutuksia. Tämän takia rhTSH on otettu käyttöön nyt välttämään tyroksiinitaukoa, hintakin laskee jos verrataan työpäivien menetykseen.

 Vasta-syntyneen aivot ovat haavoittuvat tietyille ympäristömyrkyille niinkuin PCB (polykloorattu bifenyyli) ja dioksiinit, voivat aiheuttaa lievää kilpirauhasen vajaatoimintaa vastasyntyneelle. Vamma voidaan yleensä mitata vasta myöhemmässä iässä kognitiivisen funktion heikentymisenä. Tanskalainen tutkimus, prof Ulla Feldt Rasmussen. Itämeren saastuminen on haaste sen ympäröiville maille.